Savusauna

Mikä savusauna on

Savusauna on puulämmitteinen sauna, jossa kiukaan savukaasut johdetaan lämmityksen aikana saunahuoneeseen eikä perinteisen savupiipun kautta suoraan ulos. Savu kiertää huoneessa ja kuumentaa kiukaan kivimassaa, minkä jälkeen se poistetaan ennen saunomista oven tai erillisten poistoaukkojen kautta. Saunomaan mennään vasta, kun näkyvä savu on poistunut ja huoneen ilma on vaihtunut; lämmityksen savu ei siis kuulu varsinaiseen saunomiseen. Savusaunaa kutsutaan myös mustaksi saunaksi, koska savun noki tummentaa ajan mittaan esimerkiksi hirsiseiniä ja kattoa, eikä tumma väri tarkoita erillistä saunatyyppiä tai mustaksi käsiteltyä pintaa. Savupiipullisessa saunassa kiukaan savukaasut kulkevat hormia pitkin ulos lämmityksen aikana, kun taas savusaunassa savu käy saunahuoneessa ja poistuu vasta ennen käyttöä. Ero liittyy siten savukaasujen kulkureittiin: savupiippu johtaa ne suoraan ulos, savusaunan huone toimii lämmityksen aikana osana savun kulkutilaa.

Savusaunan kiuas ja rakenne

Savusaunan toimintaperiaate perustuu kiukaan, kivimassan ja saunahuoneen yhteistoimintaan. Kiuas tuottaa lämpöä, ja kivet varastoivat sitä sekä luovuttavat sitä huoneeseen vähitellen. Seinät, katto ja lauteet muodostavat tilan, jossa lämpö ja savu käyttäytyvät eri tavoin kuin hormillisessa saunassa. Rakenteiden tehtävät auttavat ymmärtämään, miksi savukaasut kuuluvat olennaisesti savusaunan lämmitysvaiheeseen.

Kiuas ja kivimassa

Savusaunan kiuas yhdistää tulipesän ja suuren kivimassan, joiden tehtävät liittyvät toisiinsa mutta ovat erilaiset. Tulipesässä palava puu tuottaa lämpöä ja savukaasuja.

  • Tulipesä on kiukaan osa, jossa puut palavat ja vapauttavat lämpöenergiaa. Sen palotila ohjaa syntyvää lämpöä kohti kivimassaa lämmityksen aikana.
  • Kiuas siirtää tulipesän lämpöä kiviin ja ympäröiviin rakenteisiin. Perinteisessä savusaunassa savukaasut kulkevat kivien lomitse saunahuoneeseen erillisen hormin sijasta.
  • Kivimassa koostuu kiukaaseen ladotuista kivistä, joiden väleistä lämpö ja savukaasut kulkevat. Kivien suuri kokonaismäärä muodostaa kiukaan keskeisen lämpövaraston.
  • Kivet lämpenevät vähitellen savukaasujen ja palamisen tuottaman lämmön vaikutuksesta. Kun puiden palaminen päättyy, kuumentuneet kivet luovuttavat lämpöä ympäröivään huoneilmaan.
  • Kivien varastoima lämpö tasaa saunahuoneen lämpenemistä, sillä koko kivimassa ei kuumene eikä myöskään luovuta lämpöä hetkessä. Tämä ylläpitää kiukaan jälkilämpöä.
  • Löylyveden osuessa kuumille kiville vesi höyrystyy ja siirtää kosteutta huoneeseen. Kivien pinta ja lämpövarasto vaikuttavat siihen, miten lämpöä vapautuu löylyssä.

Savukaasujen kulku kivien lomitse yhdistää palamisen ja kivimassan lämpenemisen samaan vaiheeseen. Kiuas ja kivet muodostavat yhdessä lämmönlähteen, joka jatkaa lämmön luovuttamista myös tulen sammuttua.

Saunahuoneen rakenne

Saunahuoneen seinät, katto ja sisustus rajaavat tilan, johon kiukaan lämpö ja savukaasut leviävät. Rakenteiden materiaalit ja aukkojen sijoittelu vaikuttavat lämmön säilymiseen ja ilman vaihtumiseen.

  • Hirsiseinät muodostavat perinteisen saunahuoneen rungon ja rajaavat sisätilan. Massiivinen puu sitoo lämpöä, ja seinien tiiviys vaikuttaa siihen, kuinka lämpö pysyy huoneessa.
  • Katto sulkee saunahuoneen yläosan ja auttaa rajoittamaan lämpimän ilman karkaamista. Sen liittyminen seiniin vaikuttaa siihen, miten ilma ja savu liikkuvat tilassa.
  • Lauteet tarjoavat istuma- ja makuupaikat kiukaan lämmittämälle alueelle. Niiden tasot sijoittuvat eri korkeuksille, joten lämpö ja ilman liike tuntuvat eri kohdissa huonetta.
  • Ilmanvaihtoaukot mahdollistavat ilman ja savun kulun saunahuoneen sekä ulkotilan välillä. Niiden kautta saunahuoneeseen tulee korvaavaa ilmaa ja savukaasuilla on poistumisreitti.
  • Ovi yhdistää saunahuoneen ympäröivään tilaan ja muodostaa aukon, jonka kautta ilmaa vaihtuu. Oven sulkeutuminen vaikuttaa myös huoneen lämmön säilymiseen.
  • Puupinnat, lauteet ja muut sisärakenteet joutuvat alttiiksi lämmölle, kosteudelle ja savulle. Materiaalien soveltuvuus vaikuttaa rakenteiden kestävyyteen käytössä.

Seinien ja katon rajaama huone hidastaa lämmön poistumista, kun taas aukot mahdollistavat savun kulun ulos. Rakenteet vaikuttavat siten sekä lämmön pysymiseen että savusaunan ilman vaihtumiseen.

Savusauna rauhallisessa metsämaisemassa

Savusaunan lämmityksen vaiheet

Savusaunan lämmitys etenee tulen sytyttämisestä kivimassan kuumentamiseen ja sen jälkeen savun poistamiseen. Perinteisessä savusaunassa savua on saunahuoneessa lämmityksen ajan, sillä kiukaasta tuleva savu kulkee huoneen kautta ulos. Lämmityksen kesto vaihtelee saunan koon, kivimäärän ja polttopuiden mukaan; useita tunteja kestävä lämmitys on tavallinen. Saunominen alkaa vasta, kun tuli on sammunut ja huoneeseen kertynyt savu on tuuletettu pois.

Lämmittäminen

Savusaunassa kiuas lämmitetään puilla, ja palamisessa syntyvä savu pääsee saunahuoneeseen. Lämmityksessä edetään vaiheittain: ensin sytytetään tuli, sitten lisätään puita ja annetaan kivien kuumentua ennen tulen sammuttamista.

Savun kuuluminen huoneeseen on osa perinteisen savusaunan toimintaa. Kun kiuas ei johda savua hormiin, savu ja kuuma ilma leviävät huoneeseen ja poistuvat lämmityksen aikana ulos saunan aukoista.

  • Sytytä tuli kiukaan tulipesään kuivilla polttopuilla. Alkuvaiheessa pieni, tasaisesti palava tuli käynnistää palamisen ja lämmittää tulipesää ilman suurta puumäärää.
  • Lisää polttopuita vähitellen, kun edellinen panos on palanut ja liekki on tasaantunut. Tasainen puiden lisääminen pitää lämmön nousun hallittuna.
  • Pidä lämmityksen aikana huoneen ilmanvaihto savusaunan tavanomaisen käyttötavan mukaisena. Savu kulkee saunahuoneessa ja lämmittää samalla kiukaan ympäristöä.
  • Jatka puiden lisäämistä, kunnes kivimassa on kuumentunut riittävästi. Kivien kuumeneminen vie aikaa, sillä niiden määrä ja koko vaikuttavat siihen, miten lämpö varastoituu.
  • Arvioi lämmityksen etenemistä kivien ja huoneen lämpenemisen perusteella, älä vain tulipesään lisättyjen puiden määrällä. Saunan koko ja kivimäärä muuttavat tarvittavaa lämmitysaikaa.
  • Päätä lämmitys, kun puiden polttaminen on tehty ja tuli on sammunut. Sen jälkeen siirrytään erilliseen savunpoistovaiheeseen, eikä puita enää lisätä lämmittämisen jatkamiseksi.

Savusaunan lämmitysaika on usein useita tunteja; noin 4–6 tuntia on mahdollinen suuntaa antava kesto, mutta se ei päde joka saunaan. Suuri kivimäärä, kylmä rakennus tai kosteat polttopuut voivat pidentää lämmitystä.

Lämmityksen aikana huoneessa oleva savu ei tarkoita, että savua tavoiteltaisiin saunomisen ajaksi. Se kuuluu kiukaan lämmitysvaiheeseen, ja seuraavaksi sauna tuuletetaan ennen kuin lauteille mennään.

Savun poistaminen ennen saunomista

Kun lämmitys on päättynyt ja tuli sammunut, saunahuone tuuletetaan savun poistamiseksi. Tämä on oma vaiheensa: puiden polttaminen kuumentaa kiuasta, kun taas tuuletuksessa lämmityksen aikana huoneeseen tullut savu johdetaan ulos.

Savun poistumista edistetään avaamalla saunan tuuletukseen tarkoitetut ovet tai aukot. Ilma vaihtuu niiden kautta, ja savukerros vähenee huoneessa vähitellen. Poistumisen nopeuteen vaikuttavat aukkojen sijainti, niiden koko sekä ulkoilman olosuhteet, joten sama odotusaika ei sovi kaikkiin saunoihin.

Saunomaan siirrytään vasta, kun näkyvä savu on poistunut ja ilma on vaihtunut. Savun poistaminen tekee huoneesta sopivan saunomiseen ja erottaa käyttövalmiin saunan lämmitysvaiheesta. Jos savua jää huoneeseen, tuuletusta jatketaan eikä sitä korvata kiukaan lisälämmityksellä.

Tuuletuksen jälkeen saunahuoneessa voi yhä tuntua lämpöä, sillä kuumentuneet kivet luovuttavat sitä vähitellen. Savun poistaminen ei siis tarkoita, että kiuasta lämmitettäisiin uudelleen, vaan että lämmityksen jälkeen huoneen ilma puhdistuu ennen saunomista.

Miksi savusaunaa kutsutaan mustaksi saunaksi

Nimitys musta sauna juontuu savun tummentamista puupinnoista: savusaunassa savua pääsee kosketuksiin saunahuoneen sisäpintojen kanssa, ja ajan myötä niihin kertyy tummaa nokea. Erityisesti katossa ja seinien yläosissa tummentuma voi näkyä selvästi, sillä savu nousee ylöspäin ja kulkeutuu huoneessa ennen poistumistaan. Pintojen sävy ei kuitenkaan määräydy nimen perusteella, vaan yhdessä savusaunassa voi olla lähes mustia kohtia ja vaaleampia alueita. Väriin vaikuttavat esimerkiksi pintojen ikä, niiden sijainti sekä se, kuinka paljon savua niihin on kertynyt; myös puuosien uusiminen tai pintojen puhdistaminen voi tuoda esiin vaaleampaa puuta. Siksi kaikki savusaunat eivät ole kauttaaltaan mustia, eikä jokainen sisäpinta tummu samalla tavalla. Musta sauna on perinteinen nimitys, joka kuvaa savun jättämää tunnistettavaa jälkeä eikä lupaa rakennuksen olevan tasaisen mustan värinen. Puupinnassa sävyerot voivat näkyä rinnakkain: katon tumma nokikerros erottuu esimerkiksi vaaleammasta seinäkohdasta tai myöhemmin vaihdetusta laudasta. Nimitys liittyy siis saunahuoneen näkyvään ilmeeseen, ei siihen, että jokin tietty väri tai tummuusaste olisi jokaisessa savusaunassa samanlainen.

Savusaunan ja muiden saunojen erot

Savusauna, puulämmitteinen sauna ja sähkösauna eroavat toisistaan ennen kaikkea siinä, miten lämpö tuotetaan ja savu johdetaan pois. Erot näkyvät myös kiukaan rakenteessa, saunomisen ajoituksessa ja siinä, käytetäänkö saunaa yksittäisinä lämmityskertoina vai joustavammin. Puulämmitteisiä ja sähkösaunoja on monenlaisia, joten niiden rakenne ei ole kaikissa rakennuksissa samanlainen. Seuraava vertailu kuvaa tavallisia ratkaisuja ja suuntaa-antavia lämmitysaikoja; kiukaan koko, sauna ja ulkolämpötila vaikuttavat aikaan.

Lämmityksen ja käytön erot

Savusaunan lämmitys perustuu pitkään puulämmitykseen ja siihen, että kiukaan kivet varastoivat lämpöä. Puu- ja sähkösaunassa lämpö tuotetaan tavallisesti savuhormin kautta poistuvalla palokaasulla tai sähkövastuksilla. Käytännön erot näkyvät erityisesti savun kulkureitissä ja siinä, milloin saunomaan pääsee.

Tavallisten saunatyyppien lämmityksen ja käytön vertailu
VertailukohtaSavusaunaPuulämmitteinen saunaSähkösauna
Lämmitystapa ja kestoPuita poltetaan kiukaassa tavallisesti noin 4–6 tuntia; kivimassa lämpenee vähitellen.Puut lämmitetään tulipesässä, ja sopiva lämmitysaika on usein noin 1–2 tuntia.Sähkövastukset lämmittävät kiuasta yleensä noin 30–60 minuuttia.
Savun syntyminen ja poistuminenPalamisen savu leviää lämmityksen aikana saunahuoneeseen ja poistuu aukkojen kautta; savua ei johdeta hormiin.Savu syntyy tulipesässä ja kulkee hormia pitkin ulos lämmityksen aikana.Puuta ei polteta kiukaassa, joten lämmityksestä ei synny savua eikä savulle tarvita poistoreittiä.
KiuasPerinteisessä mallissa suuri kivimassa lämpenee avotulisessa kiukaassa.Tavallisessa mallissa puut palavat tulipesässä, ja kiuas lämmittää kiviä; rakenteet ja kivimäärät vaihtelevat.Kiuas lämmittää kiviä sähkövastuksilla; teho ja kivimäärä riippuvat kiuas- ja saunamallista.
Saunomisen ajoitusSaunomaan pääsee vasta lämmityksen jälkeen, kun tuli on sammunut ja savu poistunut saunahuoneesta.Sauna on valmis, kun kiuas on lämmittänyt huoneen ja kivet; lämmityksen ja saunomisen väli on yleensä lyhyt.Saunominen alkaa, kun asetettu lämpötila on saavutettu, usein noin 30–60 minuutin lämmityksen jälkeen.
Rakenne ja käyttötapaHuoneessa ei ole hormillista kiuasta; lämmitys ja saunominen ovat eri vaiheet, ja tila lämmitetään yleensä käyttökertaa varten.Hormillinen puukiuas voi olla erillisessä saunarakennuksessa tai rakennuksen sisällä; ratkaisu määräytyy rakennuksen ja kiukaan mukaan.Sähkökiuas voi olla monenlaisessa saunahuoneessa; sähköliitäntä ja kiukaan teho sovitetaan tilaan.

Savusauna vaatii pisimmän ennakkolämmityksen, sillä kivien kuumeneminen ja savun poistuminen kuuluvat samaan lämmityskertaan. Puulämmitteinen tai sähkösauna sopii tavallisesti paremmin tilanteeseen, jossa sauna halutaan käyttöön lyhyellä varoitusajalla.