Saunaopas » Saunakulttuuri Suomessa » Sauna ja terveys

Sauna ja terveys

Saunominen ja oma vointi

Sauna ja terveys liittyvät toisiinsa ennen kaikkea oman voinnin ja lämmön sietämisen kautta. Sama lämpötila ja saunomisen kesto voivat tuntua eri ihmisistä erilaisilta, ja yhden ihmisen kokemus voi vaihdella päivästä toiseen. Terveydentilan lisäksi esimerkiksi väsymys, nestetasapaino ja lääkitys voivat vaikuttaa siihen, miten keho reagoi lämpöön. Saunominen ei korvaa sairauden tutkimista tai hoitoa. Omaa vointia arvioimalla voi tunnistaa tilanteet, joissa saunomisen siirtäminen on järkevää.

Yksilöllinen tilanne

Saunan lämpö tuntuu erilaiselta sen mukaan, millainen terveydentila ja vireystila ihmisellä on juuri sillä hetkellä. Esimerkiksi huonosti nukutun yön jälkeen tavanomainenkin löyly voi tuntua raskaalta, kun taas levänneenä sama lämpö voi olla helpompi sietää. Myös ikä, yleiskunto ja aiempi tottumus saunomiseen vaikuttavat lämmön kokemiseen; yhdelle sopiva saunomisen tapa ei välttämättä sovi toiselle.

Saunan vaikutukset elimistöön vaihtelevat muun muassa saunan lämpötilan, löylyjen ja siellä vietetyn ajan mukaan. Kuuma tila voi tuntua tavallista kuormittavammalta, jos olo on jo valmiiksi väsynyt tai elimistön nestetasapaino on heikentynyt. Myös jotkin lääkkeet voivat vaikuttaa esimerkiksi vireystilaan tai verenpaineeseen. Lääkityksen vaikutuksista saunomiseen kannattaa kysyä terveydenhuollon ammattilaiselta tai apteekista, jos asia mietityttää.

Saunominen sairaana ei selvitä oireiden syytä eikä korvaa sairauden tutkimista tai hoitoa. Jos terveydentila on muuttunut tai saunomiseen liittyy toistuvasti poikkeavia oireita, terveydenhuollon ammattilainen voi arvioida tilannetta. Käytännössä saunomisen sopivuutta kannattaa punnita senhetkisen voinnin, lämmön sietämisen ja oman terveydentilan perusteella, ei vain aiempien saunakertojen mukaan.

Milloin saunominen kannattaa jättää väliin

Saunomisen siirtäminen voi olla perusteltua, jos vointi on selvästi tavallista heikompi tai keho reagoi poikkeavasti. Esimerkiksi seuraavat tilanteet ovat syitä arvioida saunomista uudelleen:

  • Kuumeisuus tai kuumeen nousu kertoo, ettei olo ole tavanomainen; saunomisen sijaan on hyvä keskittyä voinnin seuraamiseen ja lepoon.
  • Voimakas heikotus tai poikkeuksellinen väsymys voi vaikeuttaa kuumassa tilassa jaksamista ja lisätä pyörryttävää oloa.
  • Huimaus, horjuva tasapaino tai pyörtymisen tunne tekee kuumassa saunassa liikkumisesta epävarmaa ja voi ennakoida voinnin heikkenemistä.
  • Uusi tai selvästi tavanomaista voimakkaampi hengenahdistus tai rintatuntemus on syy jättää sauna väliin ja arvioida oireen kiireellisyys.
  • Oksentelu, ripuli tai vähäinen juominen voi heikentää nestetasapainoa, jolloin kuumuus voi tuntua tavallista kuormittavammalta.

Jos oire on voimakas, uusi tai paheneva, terveydenhuollon ammattilaisen arvio on aiheellinen. Saunominen kannattaa jättää väliin silloin, kun oma vointi ei tunnu vakaalta.

Flunssa ja sauna

Flunssaan liittyvät oireet vaihtelevat nuhasta ja kurkkukivusta kuumeeseen ja voimattomuuteen. Sama oire voi tuntua eri ihmisistä erilaiselta, ja myös oireiden voimakkuus voi muuttua sairauden aikana. Saunomisen sopivuus riippuu siksi oireiden lisäksi yleisestä voinnista. Saunan tuottama lämpimän olon kokemus on eri asia kuin flunssan hoitaminen.

Flunssan oireet ja saunominen

Flunssa on yleensä ylähengitysteiden virusinfektio, jonka oireita voivat olla nuha, nenän tukkoisuus, kurkkukipu, yskä ja väsymys. Oireiden yhdistelmä ja voimakkuus vaihtelevat, joten pelkkä nuha tai yskä ei kerro koko yleisvoinnista.

Flunssan oireita ja niiden merkitystä saunomisen sopivuuden arvioinnissa
OireOireen luonneVaikutus yleiseen vointiinMiksi sopivuutta ei voi ratkaista kaikille samalla tavalla
Nuha tai nenän tukkoisuusVuotava tai tukkoinen nenäHengittäminen nenän kautta voi tuntua hankalalta, vaikka muu olo olisi kohtuullinen.Tukkoisuuden aste ja saunan lämpötilan kokeminen vaihtelevat.
KurkkukipuKurkun karheus tai kipu nieltäessäOire voi olla lievä tai häiritä syömistä ja puhumista.Oireen voimakkuus ja muu vointi vaikuttavat kokemukseen.
YskäKuiva tai limainen yskäYskä voi häiritä lepoa ja hengittämisen mukavuutta.Yskän ärsyttävyys ja lämpimän ilman tuntuminen ovat yksilöllisiä.
Kuume ja voimattomuusLämmönnousu tai selvä sairaudentunneYleinen jaksaminen voi olla heikentynyt.Oireiden kokonaisuus ja niiden voimakkuus eroavat henkilöittäin.

Taulukko kuvaa tavallisia eroja, ei kaikille sopivaa sääntöä. Saunomisen arvioinnissa ratkaisevaa on oirekuvan kokonaisuus, ei yksittäinen oire irrallaan muusta voinnista.

Sauna flunssan hoitona

Saunassa lämpö voi tuntua rentouttavalta, ja tukkoisuus saattaa tuntua hetkellisesti erilaiselta lämpimässä tilassa. Tällainen tuntemus ei kuitenkaan tarkoita, että flunssan aiheuttava virus poistuisi elimistöstä tai että infektio paranisi nopeammin. Oireiden hetkellinen helpottuminen ja sairauden hoitaminen ovat eri asioita.

Saunaa ei tule pitää flunssan hoitona eikä keinona ehkäistä tartuntaa. Saunomisen ei ole osoitettu parantavan flunssaa, eikä lämpö korvaa sairauden kulun seuraamista tai tarvittavaa hoitoa.

Vyöruusu ja sauna

Vyöruusu on terveydenhuollon arviointia vaativa sairaus, jonka oireet ja ihomuutokset voivat vaihdella. Saunomisen sopivuutta ei voi päätellä pelkästään ihottuman perusteella, sillä myös kipu ja yleisvointi vaikuttavat tilanteeseen. Kuumuus ja hikoilu voivat tuntua epämukavilta, jos iho on arka tai vointi heikentynyt. Sauna ei hoida vyöruusua eikä sen pidä korvata terveydenhuollon arviota.

Vyöruusu ja yksilöllinen tilanne

Vyöruusu vaatii terveydenhuollon arviota, sillä oirekuva, ihomuutosten sijainti ja henkilön terveydentila vaikuttavat tilanteen kokonaisarvioon. Arviota varten kannattaa kuvata seuraavat asiat:

  • Oireiden alkamisaika auttaa hahmottamaan niiden etenemistä: kerro, milloin kipu, pistely tai ihottuma alkoi ja ovatko oireet muuttuneet sen jälkeen.
  • Kivusta on hyötyä kertoa tarkasti: kuvaile, missä se tuntuu, onko se polttavaa tai kosketusarkaa ja haittaako se nukkumista tai tavallista liikkumista.
  • Ihomuutoksista kannattaa mainita sijainti ja laajuus sekä se, ovatko rakkulat ryhmittyneet rajatulle ihoalueelle vai levinneet useampaan kohtaan.
  • Kuvaile yleisvointia ja mahdollisia muita oireita, kuten kuumeisuutta tai poikkeavaa väsymystä, sillä ne täydentävät tietoa pelkän ihottuman rinnalla.
  • Kerro, jos ihomuutoksia on kasvoissa tai silmän lähellä, ja mainitse myös pitkäaikaissairaudet sekä käytössä olevat lääkkeet terveydenhuollon ammattilaiselle.

Näiden tietojen avulla ammattilainen voi arvioida oirekokonaisuutta ja tarvittavaa hoitoa. Saunomisen pohtiminen ei korvaa tätä arviota.

Saunomisen sopivuuden arviointi

Vyöruusun aikana saunomisen sopivuus riippuu oireiden voimakkuudesta, ihon herkkyydestä ja yleisestä terveydentilasta. Esimerkiksi kosketusarka iho voi tuntua kuumassa tilassa tavallista epämukavammalta, ja heikentynyt yleisvointi vaikuttaa siihen, miten lämpö koetaan. Tilanne ei ole kaikille samanlainen, eikä saunaa tule pitää vyöruusun hoitona tai paranemista nopeuttavana keinona. Pyydä terveydenhuollon ammattilaisen arviota, jos pohdit saunomista sairauden aikana tai oireiden jatkuessa. Arviossa voidaan huomioida oireiden vaihe, ihomuutosten paikka ja muut terveydentilaan vaikuttavat tekijät. Käytännössä saunomisen ratkaisu kannattaa perustaa tähän yksilölliseen arvioon, ei yleiseen oletukseen siitä, että vyöruusun yhteydessä sauna sopii tai ei sovi kaikille.

Glaukooma ja saunominen

Saunan kuumuus on elimistölle lämpöaltistus, jonka kesto ja voimakkuus vaihtelevat saunomisolosuhteiden mukaan. Glaukoomaa sairastavien terveydentila ja hoitokokonaisuus eivät ole samanlaisia. Pelkästä diagnoosista ei voi päätellä, miten yksittäinen henkilö kokee saunomisen tai miten se sopii hänen tilanteeseensa. Saunomiseen liittyvät kysymykset kannattaa sovittaa yhteen glaukooman seurannan ja hoidon kanssa. Oma terveydenhuollon ammattilainen tuntee sairauden vaiheen ja voi arvioida asiaa henkilökohtaisesti.

Glaukooma yleisesti

Glaukooma on joukko silmäsairauksia, joissa näköhermo vaurioituu vähitellen. Vaurio voi kaventaa näkökenttää, ja muutokset etenevät usein hitaasti. Alkuvaiheessa glaukooma ei välttämättä aiheuta selvästi havaittavia oireita, joten seurannassa käytetään esimerkiksi silmänpaineen mittausta, näköhermon arviointia ja näkökenttätutkimuksia.

Silmänpaineen kohoaminen on tärkeä riskitekijä, mutta glaukoomaa voi esiintyä myös silloin, kun paine ei ole tavanomaista korkeampi. Sairauden tyyppi, löydökset ja etenemisen riski vaikuttavat siihen, millainen hoito ja seuranta ovat tarpeen. Hoitona voidaan käyttää silmätippoja, laserhoitoa tai leikkausta; tavoitteena on vähentää näköhermon lisävaurion riskiä. Jo syntyneitä näkökenttäpuutoksia ei yleensä voida palauttaa.

Saunomista koskevassa harkinnassa olennaista on siksi koko hoitokokonaisuus, ei pelkkä glaukoomadiagnoosi. Yhteenvetona glaukooman vaikeusaste ja hoitotilanne vaihtelevat, joten myös saunaan liittyvä arvio on yksilöllinen.

Saunominen ja glaukooman hoito

Saunominen altistaa kehon lämmölle, ja lämpöaltistuksen voimakkuuteen vaikuttavat muun muassa saunan lämpötila ja siellä vietetty aika. Glaukoomadiagnoosi yksin ei kerro, sopiiko saunominen juuri tietylle henkilölle, eikä saunassa käymisestä voi päätellä sen vaikutusta sairauden kulkuun tai silmänpaineeseen.

Arvioinnissa voidaan huomioida glaukooman tyyppi ja vaihe, käytössä oleva hoito sekä muu terveydentila. Kysy omalta silmälääkäriltä tai glaukoomaa seuraavalta terveydenhuollon ammattilaiselta, miten saunominen sopii omaan hoitotilanteeseesi. Saunominen ei korvaa määrättyä glaukooman hoitoa tai seurantaa.

Keuhkoahtaumatauti ja sauna

Keuhkoahtaumataudin oireet ja lämmön sietäminen vaihtelevat ihmisestä toiseen, joten saunomisen vaikutusta ei voi päätellä pelkästä diagnoosista. Kuumuus voi tuntua hengityksessä ja yleisvoinnissa eri tavoin eri päivinä. Sauna ja hengitystieoireet on hyvä arvioida suhteessa senhetkiseen tilanteeseen, ei vain tavanomaisiin oireisiin. Myös saunatilan olosuhteet ja saunomisen aikainen liikkuminen voivat vaikuttaa kokemukseen. Seuraavaksi tarkastellaan, mitä yksilöllisessä arvioinnissa voi ottaa huomioon.

Keuhkoahtaumatauti ja lämmön kokeminen

Keuhkoahtaumatauti voi aiheuttaa hengenahdistusta, yskää ja limaisuutta, mutta oireiden voimakkuus vaihtelee. Saunassa arvioinnin lähtökohtana ovat hengitys ja vointi juuri kyseisenä päivänä.

  • Hengitys levossa: huomioi, onko hengästyminen tavallista voimakkaampaa jo ennen saunaan menoa tai tuntuuko puhuminen tavallista työläämmältä.
  • Oireiden muutos: yskän, limaisuuden tai vinkuvan hengityksen lisääntyminen voi muuttaa sitä, miltä kuuma ja kostea saunailma tuntuu.
  • Lämpö ja kosteus: saunojen olosuhteet vaihtelevat, ja kuumuus tai kostea ilma voi tuntua hengityksessä eri ihmisillä erilaiselta.
  • Lämmön sietäminen: kuumuus voi aiheuttaa joillekin heikotusta tai huimausta; huomioi, miten lämpö vaikuttaa omaan oloon ja hengitykseen.
  • Rasitus ja siirtymät: kävely pukuhuoneesta saunaan, lauteille nouseminen ja peseytyminen voivat lisätä hengästymistä verrattuna paikallaan olemiseen.
  • Lääkitys ja apuvälineet: ota huomioon määrättyjen lääkkeiden käyttöohjeet sekä mahdollisen lisähapen käyttöön liittyvät terveydenhuollon ohjeet.

Myös kuumuuden aiheuttama sykkeen ja verenkierron muutos voi vaikuttaa kokonaiskokemukseen. Yksittäisten tekijöiden sijaan olennaista on oma hengitys, oireiden vaihtelu ja se, miten lämpö tuntuu.

Saunomisen sopivuuden arviointi

Keuhkoahtaumatautia sairastavien toimintakyky, oireiden vaikeusaste ja lämmönsieto vaihtelevat, joten yhtä kaikille sopivaa vastausta saunomiseen ei ole. Myös muu terveydentila, käytössä oleva lääkitys ja mahdollinen lisähappi voivat vaikuttaa yksilölliseen arvioon.

Jos saunomisen sopivuus mietityttää, terveydenhuollon ammattilainen voi arvioida tilanteen sairauden vaikeusasteen, oireiden ja hoidon perusteella. Arvioon kannattaa kertoa, millaisissa oloissa hengitys tai vointi muuttuu ja mitä lääkkeitä tai apuvälineitä käytät. Käytännössä saunomisen sopivuus selviää parhaiten omaan tilanteeseen perustuvalla arviolla, ei pelkän diagnoosin perusteella.